Mikrofonin paikka syysäänityksessä: etäisyys, kulma ja huone
Pimenevät illat tuovat äänityshuoneeseen uusia ääniä ja uusia tapoja istua. Käyn läpi, miten mikrofonin etäisyys ja kulma kannattaa tarkistaa nyt, kun äänitykset tihenevät.
Mikko Laaksonen · · 4 min lukuaika
Miksi syksy muuttaa äänityksen
Kesällä ikkunat ovat usein auki, ja huoneeseen tulee ulkoa lintujen ääniä ja kaukaista liikennettä. Syksyllä ikkunat suljetaan, lämmitys käynnistyy ja huone alkaa kuulostaa erilaiselta. Sama mikrofoni samassa paikassa ei välttämättä anna samaa tulosta kuin elokuussa.
Moni palaa podcastin, verkkokurssin tai esityksen pariin juuri näinä viikkoina. Silloin on hyvä pysähtyä ja tarkistaa perusasiat ennen kuin ensimmäinen pitkä äänitys käynnistyy. Mikrofonin paikka on näistä asioista halvin ja nopein korjattava.
Tässä kirjoituksessa keskityn yhteen asiaan: mihin mikrofoni asetetaan suhteessa suuhun ja huoneeseen. Valintaan, vahvistukseen ja kuunteluun palataan muissa teksteissä. Kun paikka on kunnossa, loput säädöt ovat paljon helpompia tehdä.
Etäisyys suuhun: aloita kämmenen mitasta
Hyvä lähtökohta puheelle on noin kämmenen ja peukalon levyinen väli suun ja mikrofonin välillä, eli suunnilleen kymmenen–viisitoista senttimetriä. Kokeile ojentamalla käsi suoraan eteen ja asettamalla mikrofoni sormenpäiden kohdalle. Se on karkea mitta, mutta se toistuu joka kerta samanlaisena.
Liian kaukana mikrofoni poimii huonetta: kaikua, tietokoneen tuuletinta ja kaukaista liikennettä. Liian lähellä ääni muuttuu mutaiseksi ja bassoiseksi, ja poksahdukset lisääntyvät. Dynaamisen mikrofonin kanssa voi mennä lähemmäs, kondensaattorin kanssa tarvitaan usein hieman enemmän tilaa.
Tee koe kahdella lauseella. Lue sama kappale kymmenen, viisitoista ja kaksikymmentä senttimetrin päästä ja kuuntele tallenteet kuulokkeilla peräkkäin. Valitse etäisyys, jolla ääni on lämmin muttei tukkoinen, ja merkitse paikka vaikka teipinpalalla pöytään.
- Kymmenen senttimetriä: lämmin ääni, mutta poksahdukset korostuvat
- Viisitoista senttimetriä: sopiva lähtökohta useimmille
- Kaksikymmentä senttimetriä: huoneen ääni alkaa kuulua selvästi
Kulma: puhu hieman ohi, älä suoraan sisään
Kun puhut suoraan mikrofonin keskelle, p- ja t-äänteiden ilmavirta osuu kalvoon. Siitä syntyy se pehmeä tömähdys, jota kutsutaan poksahdukseksi. Helpoin korjaus on kääntää mikrofonia hieman sivuun niin, että se osoittaa suun kulmaa kohti eikä suoraan suuta.
Sama koskee s-äänteitä. Jos ne terävöityvät, kokeile nostaa mikrofonia silmien tasolle ja kallistaa sitä alaspäin kohti suuta. Ilmavirta kulkee silloin kalvon ohi eikä sen läpi. Muutos on pieni, usein vain muutaman asteen, mutta kuuluu heti.
Tarkista vielä, mihin suuntaan mikrofoni kuuntelee. Useimmissa puheeseen käytetyissä mikrofoneissa on yksi herkkä puoli, ja se on merkitty valmistajan logolla tai pienellä pisteellä. Jos puhut väärälle puolelle, ääni on ohut ja kaukainen, vaikka etäisyys olisi oikea.
Huone ja seinät: mihin mikrofoni osoittaa
Mikrofoni kuulee myös sen, mitä on sen takana. Jos se osoittaa paljasta seinää tai ikkunaa kohti, takaa tuleva kaiku sekoittuu puheeseen. Käännä istumapaikka niin, että mikrofonin taakse jää sohva, hyllyllinen kirjoja tai verho. Pehmeät pinnat nielevät heijastuksia paremmin kuin tyhjä seinä.
Älä istu keskellä huonetta. Huoneen keskellä heijastukset tulevat joka suunnasta, ja ääni kuulostaa ontolta. Siirry lähemmäs seinää tai nurkkaa, jossa on huonekaluja, ja kokeile uudelleen. Pieni huone voi kuulostaa paremmalta kuin suuri, kunhan siellä on tarpeeksi pehmeitä pintoja.
Pöydälle asetettu mikrofoni poimii myös pöydän pinnasta heijastuvaa ääntä ja näppäimistön kopinaa. Pehmeä alusta, kuten paksu hiirimatto tai taitettu pyyhe, auttaa. Jos mahdollista, käytä jalkaa tai varsitelinettä, joka nostaa mikrofonin irti pöydän pinnasta.
- Älä osoita mikrofonia ikkunaa tai paljasta seinää kohti
- Pidä pehmeä pinta mikrofonin takana
- Vältä huoneen keskikohtaa istumapaikkana
Istuma-asento ja pienet toistettavat merkit
Yksi yleisimmistä syistä äänenvoimakkuuden vaihteluun on se, että puhuja liikkuu. Kun kumarrut paperin puoleen tai nojaat taaksepäin, etäisyys muuttuu ja ääni muuttuu mukana. Istu niin, että selkä on tuettu ja käsikirjoitus on silmien korkeudella mikrofonin vieressä.
Merkitse paikat. Teippi pöydän pintaan mikrofonin jalan kohdalle, pieni merkki lattiaan tuolin jalkojen kohdalle ja muistiinpano etäisyydestä riittävät. Silloin seuraavan äänityksen aloitus kestää minuutin, eikä ääni kuulosta eri päivinä erilaiselta.
Jos äänität usein, ota ensimmäinen testilause aina samalla tavalla. Sano nimesi ja päivän aihe normaalilla äänenvoimakkuudella ja kuuntele sekunnin ajan. Jos ääni poikkeaa edellisestä kerrasta, tarkista ensin etäisyys ja kulma, vasta sitten vahvistus.
Nopea tarkistus ennen äänityksen aloitusta
Ennen kuin painat nauhoituksen päälle, käy läpi lyhyt lista. Se vie alle kaksi minuuttia ja säästää usein koko äänityksen uusimiselta. Syksyn kiireessä juuri tällaiset pienet rutiinit pitävät laadun tasaisena.
Lue ensin kymmenen sekuntia tekstiä normaalilla äänellä ja kuuntele kuulokkeilla. Kuuluuko huone, poksahtavatko p-äänteet vai terävöityvätkö s-äänteet? Jokaiseen on oma pieni korjauksensa, ja ne löytyvät edellisistä kohdista. Muuta vain yhtä asiaa kerrallaan, jotta tiedät, mikä auttoi.
Muista lopuksi, että täydellistä paikkaa ei ole. On vain sinun huoneesi, sinun äänesi ja sinun mikrofonisi. Tavoite on löytää asetus, jonka voit toistaa joka kerta ilman pitkää säätämistä.
- Etäisyys suusta noin kämmenen mitta
- Mikrofoni hieman sivussa suun suunnasta
- Herkkä puoli osoittaa puhujaa kohti
- Pehmeä pinta mikrofonin takana
- Testilause luettu ja kuunneltu kuulokkeilla
Mikrofonin paikka ratkaisee puheäänityksessä enemmän kuin moni arvaa, ja sen voi tarkistaa ilman uusia laitteita. Kun etäisyys, kulma ja huoneen heijastukset on kerran löydetty ja merkitty, äänitys käynnistyy nopeasti ja tulos pysyy samana viikosta toiseen. Kokeile tätä syksyn ensimmäisellä äänityksellä ja kirjoita löytämäsi mitat muistiin.
Mikko Laaksonen
Pääopettaja, äänitekniikkaMikko on äänittänyt puhetta ja musiikkia yli kaksikymmentä vuotta. Hän selittää tekniset asiat arkisilla esimerkeillä.