019 524 3187 info@starilo.fi
starilo
← Blogi Kuuntelu

Näin kuuntelu tehdään äänityksessä: kuulokkeet, taso ja huomiot

Mikko kertoo, miten hän kuuntelee oman puheäänityksensä aikana: mitä kuulokkeista tarkistetaan ennen nauhoituksen alkua ja mitkä ongelmat kuuluvat vasta sitten, kun niitä osaa kuunnella.

Mikko Laaksonen · · 4 min lukuaika

Kuuntelu alkaa ennen kuin nauhoitus alkaa

Kun aloitan puheäänityksen, en paina nauhoitusta heti. Ensin istun mikrofonin eteen kuulokkeet päässä ja puhun hetken ihan tavallista tekstiä. Kuuntelen, miltä oma ääni kuulostaa, ennen kuin mitään on tallennettu. Tämä pieni tauko säästää usein kymmeniä minuutteja myöhemmin, koska suurin osa ongelmista kuuluu jo tässä vaiheessa.

Kuulokkeet ovat työkalu, eivät lisävaruste. Ne kertovat, mitä mikrofoni oikeasti kuulee, eikä vain sitä, mitä luulet sen kuulevan. Huoneen kaiku, tietokoneen tuulettimen hurina ja oma hengitys tulevat esiin juuri kuulokkeissa, vaikka ne jäisivät huomaamatta ilman niitä.

Opetan tämän järjestyksen myös kurssilla: ensin kuuntelu, sitten säätö, vasta sitten äänitys. Moni aloittelija tekee päinvastoin ja löytää ongelman vasta editointivaiheessa, jolloin korjaaminen on hankalaa tai mahdotonta.

  • Puhu ensin minuutti ilman nauhoitusta
  • Kuuntele huonetta, älä vain omaa ääntäsi
  • Tarkista taustahälyt ennen jokaista istuntoa

Suljetut kuulokkeet ovat puheäänityksessä turvallisin valinta

Puheäänityksessä käytän suljettuja kuulokkeita, koska ne pitävät oman ääneni ja kuuntelemani äänen erillään. Avoimet kuulokkeet vuotavat ääntä ulos, ja mikrofoni voi poimia sen takaisin. Se kuulostaa nauhalla ohuelta kaiulta tai heikolta hälyltä, jonka lähdettä on vaikea paikantaa jälkikäteen.

Käytännön esimerkki: jos kuuntelet nauhoituksen aikana taustamusiikkia tai edellistä otosta ja äänenvoimakkuus on liian suuri, mikrofoni kuulee sen. Silloin jokainen otos on epäpuhdas, vaikka huone olisi hiljainen. Tämä on yksi yleisimmistä syistä, miksi kotistudion puhe kuulostaa oudolta.

Äänenvoimakkuuden pidän niin matalana kuin työ sallii. Jos joudut kuuntelemaan kovaa, jotta kuulet itsesi, syy on yleensä liian matalassa vahvistuksessa, ei kuulokkeissa. Siitä lisää toisessa kirjoituksessa, kun puhutaan tulotasoista.

Mitä kuulen, kun tarkistan nauhoituksen kuulokkeilla

Kuuntelen aina muutaman asian samassa järjestyksessä. Ensin taustahälyn: onko jossain tasainen hurina, jääkaapin ääni tai ulkoa kantautuva liikenne. Sitten oman äänen reunat: kuuluuko s-kirjain liian terävänä tai p-kirjain poksahtavana. Lopuksi huoneen: kuulostaako ääni siltä kuin puhuisit kylpyhuoneessa.

Tämä järjestys toimii, koska ne ovat vaikeusjärjestyksessä korjattavissa. Taustahälyn voi usein poistaa sulkemalla ikkunan tai siirtämällä tietokonetta. Terävän s:n voi lieventää mikrofonin kulmaa muuttamalla. Huoneen kaiku on hankalin, ja siihen tarvitaan pehmeitä pintoja.

Jos kuulen jotain, mitä en osaa nimetä, nauhoitan lyhyen pätkän uudelleen eri kohdassa huonetta. Vertailu kertoo nopeasti, kuuluuko ongelma huoneesta, mikrofonista vai omasta puhetavasta.

  • Ensin taustahäly, sitten äänen reunat, lopuksi huone
  • Nauhoita lyhyt vertailupätkä eri paikasta
  • Nimeä ongelma ennen kuin yrität korjata sitä

Monitorointi ja viive: miksi oma ääni kuulostaa oudolta

Monitoroinnilla tarkoitetaan sitä, että kuulet oman äänesi kuulokkeista samalla kun puhut. Jos äänirajapinta kuljettaa äänen tietokoneen kautta, kuuluu pieni viive: sanot sanan ja kuulet sen hetken päästä. Se häiritsee puhetta yllättävän paljon, ja moni alkaa änkyttää tai hidastaa tahtia.

Ratkaisu on usein suora monitorointi, jota moni äänirajapinta tarjoaa. Silloin ääni kulkee kuulokkeisiin suoraan ilman tietokonetta, eikä viivettä synny. Sen löytää laitteen etupaneelista, yleensä pienenä säätimenä tai painikkeena.

Kun otan suoran monitoroinnin käyttöön, tasapainotan sen niin, että kuulen oman ääneni selvästi mutta en liian kovaa. Liian kova oma ääni saa puhumaan hiljaa ja liian hiljainen saa huutamaan. Hyvä taso löytyy kokeilemalla muutaman minuutin ajan.

Yksi tarkistuskierros ennen jokaista äänitystä

Kun istun äänittämään, käyn läpi saman lyhyen kierroksen, vaikka olisin tehnyt sen sata kertaa. Kuulokkeet päähän, suora monitorointi päälle, puhun koeteksti ja kuuntelen. Jos jokin kuulostaa väärältä, korjaan sen ennen kuin painan nauhoitusta.

Kierros vie kaksi minuuttia. Se on lyhyempi kuin yksikään editointisessio, jossa yrittäisit pelastaa huonoa otosta. Kokemukseni mukaan kaikkein tavallisin virhe ei ole huono laite vaan se, että kuuntelu jää väliin kiireessä.

Kurssilla harjoittelemme tätä lyhyiden esimerkkien avulla: kuulet kaksi nauhoitusta, joista toisessa on ongelma, ja opit nimeämään sen. Sama taito toimii sitten omassa huoneessasi, kun kukaan ei ole kertomassa, mitä pitäisi kuulla.

  • Kuulokkeet ja suora monitorointi kuntoon
  • Koeteksti ääneen ja tarkka kuuntelu
  • Korjaa ennen nauhoitusta, älä jälkeen

Kuuntelu on äänityksen halvin ja tehokkain työkalu. Se ei vaadi uutta laitetta, vain muutaman minuutin tarkkaa huomiota ennen nauhoituksen aloittamista. Kun opit kuulemaan, mitä mikrofoni oikeasti poimii, huomaat ongelmat silloin, kun ne on vielä helppo korjata. Syksyn pimeinä iltoina, kun äänittäminen siirtyy sisälle, tämä rutiini tuntuu erityisen arvokkaalta.

Kirjoittajasta

Mikko Laaksonen

Pääopettaja, äänitekniikka

Mikko on äänittänyt puhetta ja musiikkia yli kaksikymmentä vuotta. Hän selittää tekniset asiat arkisilla esimerkeillä.